No niin pienen viiveen kautta Ronttulin kastraatioaika on nyt sovittu ensi keskiviikolle. Hieman hirvittää, miten toipuminen mahtaa sujua. Haava on pieni, mutta Roni on himopesijä jo ihan muutenkin. Nähtäväksi siis jää, miten hurjasti Ronttuli aikoo luututa sukukalleuksiaan, kun niihin on kajottu. Kaulurin tuo varmasti kaulaansa saa, mutta Unja aikanaan ainakin sai kaulurin pois ihan helposti, niin pienipäisiä nuo ovat. No saa nähdä.

Muuten ei mitään uutta tai ihmeellistä. Ronttuli on ottanut merkkailukohteeksi nyt kaikki mahdolliset vaatekasat; Mieluiten vähänkäytetyt. Hugo taas on erikoistunut sänkyjen kastelemiseen ... tai ainakin oletan, että se on Hugo, sillä lätäköt ovat ihan hervottoman kokoisia. Ronihan lirauttelee ihan pieniä merkkauksia, mahdollisimman moneen paikkaan...

Hassua on, että vaikka Roni nyt on välillä hapuillut Unjasta pientä niskalenkkiä, niin ne kuitenkin ovat alkaneet satunnaisesti nukkua yhdessä. Aiemminhan Unja ja Hugo ovat kyllä nukkuneet kyljittäin tai sitten kaikki kolme suht' lähekkäin sängyn päällä, mutta kyllä Ronttu on tähän asti ollut hieman yksinäinen susi tässä laumassa. Suloista oli kyllä nähdä Unja ja Rottuli yhdessä survoutuneena pieneen nuken sänkyyn.

Tällä viikolla Unja pallotteli leikkihiirtä alas portaita. Roni bongasi Unjan alakerrasta ja juoksi vastaan porrastasanteelle. Unja taisi pelästyä ja räkäisi hirveät sähinät ilmoille. Leikki jäi sikseen ja molemmat kissat jähmettyivät tuijottamaan toisiaan Unjan muristessa Ronille. Hauska oli seurata, miten Roni hidastetusti kääntyi ilme värähtämättä 180 astetta ja jäi tuijottamaan seinää, kunnes Unja lopetti murinan. Kyllä se taitaa vaan olla niin, että Rauta-Rouva U. pitää komentoa täällä vaikka Roni ja Hugo kuvittelevat miehekkäitä miehiä olevansakin.

Nyt täytyy pitää vain peukkuja, että tuo molempien poikien merkkailun halu haihtuu hiljalleen Ronin hormoonien mukana.