Leenakin ehti jo kysellä onko kaikki ihan ok, kun mitään ei ole kuulunut. Kaikki hyvin, pientä turnausväsymystä lomaa odotellessa vaan on ilmassa. Tämä ei siis liity mitenkään kissoihin .

Mitään kummallisuuksia ei ole tapahtunut. Roni kasvaa ... hissukseen. Se on ottanut oman paikkansa meidän laumassa. Kuten Jannekin sanoo "Roni ja muut koirat" . Roni on ottanut alakerran haltuunsa. Muut kissathan eivät juurikaan aikaa alakerrassa vietä. Ehkä saattavat tulla sylihoitoon illalla telkkarin ääreen, mutta jos me emme ole kotona niin Unja ja Hugo viihtyvät mielummin yläkerrassa.

Roni puolestaan nukkuu mielellään kodinhoitohuoneessa, mikä on lähinnä Peikon valtakuntaa (Peikko-puuhamies on kodinhoitohuoneessa päivisin kun ihmisiä ei ole kotona) tai pukuhuoneessa vaatehyllyissä. Yllätyksekseni löysin yhtenä päivänä Ronin vakipaikasta (puhtaan pyykin korista) myös toisen vierailijan.

Hugo-miäs oli majoittunut Ronttulin lempipaikkaan röhnöttämään. Ronin ilme kuvassa kertoo mitä mieltä HÄN on häiritsevästä valokuvaamisesta .

Roni on opettaut Hugolle myös toisen tavan. Hugo, joka ei ole eläessään (ennen Ronia) sähissyt kenellekkään, on nyt mutaman kerran sanonut Peikolle mitä mieltä hän on perässäkävelijästä. Kovin pitkäpinnainen meidän "iso-kiltti-jätti" edelleen on, mutta hyvä että edes siinä viimeisessä hetkessä osaa sanoa tiukemman sanan.

Roni on laajentanut ruokavaliotaan isolla kädellä. Tai voisi ehkä sanoa, että laajentaisi, jos saisi... Roni tuppaa lautasille väkisin, ja mitä mausteisempi ruoka sitä suurempi hinku sillä tuntuu olevan. Makarooni ja nuudelit ovat pikku herran herkkua, ja juuri nuudeleitten kanssa saakin olla tarkkana. Niissä kun usein on mausteita enemmän kuin kissan maha kestäisi. Kertaalleen Roni oli raahannut (lasten lautaselta varastamansa) pizzapalan meidän sänkyyn . Onneksi Janne oli ehtinyt pelastamaan pizzapalan ennenkuin jalopeno -mausteinen pizza päätyi Ronttulin mahaan.

Ronilla on myös hassu tapa aamuyöstä tulla nukkumaan kaulalle. Ja kun se hetken on siinä etsinyt sopivaa asentoa, alkaa se tarpomaan etutassuillaan kuin pennut ikään. Aikansa leivottuaan se alkaa etsiä nenällä ja lopulta haukkaa kaulalta (ihan pienesti) ikäänkuin nisää etsien. Karrikin vitsaili yhtenä aamuna, että "Roni taitaa olla vampyyrikissa kun se yritti purra mua kaulasta". Selvisi siis, että en ole ainoa, jolle Ronttu tätä tekee.

Jotenkin olen ymmärtänyt, että tätä ilmenee kissoilla, jotka on vierotettu liian aikaisin emosta. Ronin kohdalla tästä tosiaan ei voi olla kyse. Itse mietin voisiko tämä liittyä jotenkin aikuiseksi kasvamiseen, sillä Roni on alkanut tehdä tätä vasta muutama viikko sitten. Mitään muita "merkkejä" murrosiästä tosin ei ole ilmassa. Hassu juttu kuitenkin.

Tämän viikon sunnuntaina lähdemme heti loman alkajaisiksi ajelemaan lasten kanssa kohti Tanskaa ja Legolandiaa. Viikon reissun ajaksi kissojen hoitajaksi ja kodinhengettäreksi on lupautunut Jannen serkun tyttö, Elli, joka käy lukion ohella pieneläinhoitajakoulua. Parempaa kissanhoitajaa saa siis etsiä. Nähtäväksi jää alkaako Roni tarpoa myös hoitajattaren kaulaa aamuyöstä, vai tekeekö se tätä vain rakkaille ja tutuille tyypeille.